Timo-Olavi Jalkasen teokset
eivät kopioi luonnonmaisemia
vaan ne ovat kankaalle siirtyneitä kuvia sisäisistä
mielentunnelmista. Hänen ilmaisussaan kuvastuvat
romantiikan aikakauden taiteilijoiden ihanteet. Vaikka ulkoisesti
näkymät ovat olemassaolevista paikoista, teokset
esittävät sisäisiä mielikuvia.
Kolmannen
vuosituhannen moderni
romantikko Timo-Olavi Jalkanen ei kuvaa lainkaan ihmistä
tai kulttuuria, eikä luonnonmaisemaakaan sinänsä.
Hänen kohteensa, kuten vähäinen lehti veden pinnalla tai
pelkkä kivi rannassa, ovat välittäjiä, symboleja,
joita hän käyttää muuntaakseen ajatuksensa
näkyvään muotoon. Jalkasen
työvälineenä ovat kamera ja Pyhäjärven
rantakaistale
Tampereen Pispalassa. Kaikki kuvat ovat
aitoja ja manipuloimattomia.
Taidetta ikuisuudesta
Timo-Olavi Jalkanen
kolmannen vuosituhannen Romantikko
ateljeehaastattelu
lehdistökäyttöön
(tekstiä saa vapasti lainata ja
käyttää)
Solitaire
Solitudo
Moment
Sanctuarium
Recreo
Kysymys 1: Sinut on
määritelty romantikoksi. Mitä
mieltä olet siitä itse?
Vastaus: Teoksissani voi
varmaankin nähdä yhtäläisyyksiä
romantiikkaan taidehistoriallisessa mielessä. Olen kuitenkin
sanonut, että jos minun pitää olla romatikko, olen
moderni, kolmannen
vuosituhannen “post tech -romantikko” siinä mielessä,
että romantismini on syntynyt varsin äskettäin, pakona
vuosikymmeniä kestäneen aktiivisen hitech
-urani elementtejä ja nykymaailman estetiikka. Tyylini, mitä
se onkaan, edustaa siis tätä kolmatta vuosituhatta.
Kysymys 2: Jotta
ymmärtää “pakosi” ja tyylisi, on
hyvä tietää, että edellisessä
elämässäsi toimit tietokone- ja
mikroprosessorijärjestelmien suunnittelijana
hitec-yrityksissä, muun muassa vuosikaudet Nokialle, ja että
toimit henkilökohtaisesti sellaisten ihmisten kanssa kuten Bill
Gates. Kuinka tuo aikakausi sinuun vaikutti?
Vastaus: Olen ensinnäkin
vieläkin täysin uupunut "uudesta teknologiasta" ja
tästä meluisasta ja agressiivisesta aikakaudesta
ylipäänsä. Teokseni ovat spontaaneja reaktioita
metelöivää nykymaailmaa vastaan. Olen oppinut
arvostamaan
enemmän pieniä,
lokaaleja asioita, kuin suuria, globaaleja,
ulkoisia. Olen myös konkreettisesti nähnyt kuinka
elämänkaari johtavilla hitec-tuotteilla voi
olla jopa alle vuoden; monet tietokonetuotteista joita olen
suunnitellut, olivat valmiita historialliseen museoon kymmenessä
vuodessa. Ymmärrettyäni sen, ei taiteessani ole ihmisen
tekemiä elementtejä lainkaan, vain “ikuisia” motiiveja.
Hitec-kehityksessä opin kuitenkin keskittymään ja
komittoitumaan työhön erittäin voimakkaasti. Nyt
suuntaan kaiken energiani luodakseni jotakin uutta taiteessa.
Kysymys 3: Tarkoittaako tuo sitä että
myös taidetyylisi
on “jotakin uutta”
Vastaus: Minun puoleltani
katsottuna ehdottomasti kyllä. Tosiasiassa
ensimmäinen näyttelyni: Kun aika seisahtuu, tuli melkein
hylätyksi galleriasta, koska jotkut ihmiset siellä
ajattelivat, että se ei ole tarpeeksi moderni heidän
avandgardististisesti suuntautuneeseen galleriaansa. Kesti hetken aikaa
ennen kuin he hyväksyivät väitteeni, että minä
olen se todellinen avandgardisti, etujoukko, joka on jo palannut
urbaanilta, valoja vilkkuvalta hitec-retkeltään, jolle monet
taiteilijat ovat vasta lähdössä tai ovat siellä
matkalla. Sukkuloin yli 30 maata kuin mielipuoli ennen kuin kykenin
näkemään iäisen ja ylvään maailman vain
sadan metrin säteellä kotioveltani Pispalassa. Inspiraationi
ja teokseni syntyvät tuolla pienellä alueella. Uskon
että yhä suurempi joukko taiteilijoita tulee samaan
tilanteeseen, ja myös he tulevat hylkäämään
nykyään hyvin yleisen voimakasta huomiota etsivän
taidetyylin, joka kilpailee median esittämän reaalimaailmasta
kertovan hulluuden
kanssa.
Kysymys
4: Näin vieraskirjassasi merkinnän
taideopiskelijalta. Hän näki taiteesi uutena ideologiana
vahvoin sanoin: “Urbanismi ja uusi teknologia on kuolettavan
vanhanaikaista. Manifestisi näyttää suuntaa”. Silti,
kirjoitettuaan niin hän oli varsin ristiriitainen. Kommentti
tuolle.
Vastaus: Yleisesti ottaen olen
ollut yllättynyt, että
erityisesti nuoret ottavat näyttelyni uutena ilmiönä. He
ovat viettäneet koko elämänsä vilkkuvien tv- ja
tietokoneruutujen edessä. Sellainen maailma on heille “kuolettavan
vanhanaikaista” nykyään. Mitä tuo
taideopiskelija kirjoitti, on vahvin ja lyhyin kommentti taiteestani,
jonka olen koskaan kuullut. Sanomatta varmasti pitikö hän
ilmiötä hyvänä hän reagoi spontaanisti joka
tapauksessa. Se on minusta hyvä.
Kysymys 5: Olet sanonut, että taiteessasi et hae
kauneutta,
esimerkkinä teoksesi Moment
Vastaus: Moment, kuten monet
muutkin teokseni näyttävät
kohteita, jotka eivät ole kauniita sanan varsinaisessa
merkityksessä. Tärkein asia minulle on tunne, ei
eleganttisuus eikä voimakas visuaalinen vaikutus. Katselen
maailmaa hyvin
vaistomaisella tasolla.
Kysymys 6: Tavoitat Kun aika seisahtuu -hetkiä
kuvissasi,
kuten Solitudossa.
Vastaus: Solitudo ja
samantyylinen uusi sarja on eräänlainen
ikoni siitä maailmasta jota tällä hetkellä
kaipaan. Hyvin usein katson ympäröivää avaruutta
järven heijastuksen kautta. Näen kaukaisen,
äärettömän taivaan ja avaruuden yhdessä
henkisenä kuvana, en maisemana.
Kysymys 7: Jotkut näkevät zen-buddhalaista
filosofiaa ja
meditaatiota teoksissasi, esimerkiksi Solitaire-työssäsi.
Vastaus: Normaalisti minulla
on teoksissani hyvin vähän
elementtejä ja kohteet ovat merkityksettömiä.
Solitaire-teoksessa on vain kivi. Se näyttää
yksinäiseltä mutta ylpeältä ja riippumattomalta
samalla kertaa. Sillä on kaikki tärkeät yksinkertaiset
elementit täydelliselle olemiselleen. Nuo asiat
kuvastavat filosofiaa, henkistä keskittymistä minunkin
mielestäni.
Kysymys 8: Teoksesi Recreo ja Sanctuarium on tulkittu
uskonnollisiksi
Vastaus: Recreo on istallaatio
tai reliefi. Se on tehty rikkoutuneen
puuveneen keulasta. Seinällä keula on pystysuorassa
asennossa, jolloin teoksen muoto on kuin primitiivinen temppeli.
Yhdessä teoksen kuvan kanssa Recreo
(uudelleensyntyminen) on tavallaan muinaisuskonnollinen ilman
virallisia uskontunnustuksia, kuin
alttaritaulu, jos näin halutaan ajatella.
Eräs avajaisvieras huomautti Sanctuarium-teoksestani
(turvapaikka), että
vain kuvasta puuttuva Jeesus erottaa kuvan uskonnollisesta freskosta,
jonka hän oli nähnyt kappelissa.Välimeren rannalla.
Aallot ja värit saivat hänelle tämän
mielleyhtymän aikaan. Minulle teos edustaa pakoa kuvan rauhaan,
vaikkakin aallot tekevät kuvasta hieman
villin.
Kysymys 9: Mitkä ovat tulevaisuuden taiteelliset
tavoitteesi ?
Vastaus: Tavoitteeni on
tehdä hyvin paljon työtä. Vuoden
2005 syksyyn mennessä pyrin viimeistelemään yli 100
suurempaa teosta kankaalle. Silloin minulla on museokokoinen
näyttely valmiina. Se tulee esittelemään ideologiaani
entistä paremmin. Tule katsomaan uutta näyttelyäni.
Ehdota myös kokonaisuudelle hyviä näyttelypaikkoja eri
puolilla maailmaa!
TIMO-OLAVI JALKANEN
Syntyny Outokummussa, Kuusjärvellä
Asui Helsingissä (Tapiolassa, Munkkiniemessä ja
Etelä-Haagassa, matkusti ja työskenteli yli 30 maassa)
Asuu nykyään Tampereella Pispalassa (työhuone/galleria
on myös Pispalassa)