Timo-Olavi Jalkanen works
back to Timo-Olavi Jalkanen main Art Page

Tamperelainen -lehti  1.2.2003

"Pispala-talo ja ryytimaat mahtuvat samalle tontille"

Timo-Olavi Jalkanen on miettinyt ratkaisua vuosien riidalle

Teksti ja kuva: HELINÄ KANNINEN

Jalkasen Pispala-talo/kuva:Helinä Kanninen Jalkasen Pispala-Talon hahmotelma
Timo-Olavi Jalkanen on hahmotellut suunnitelmansa Pispala-talosta kaikkien meidän levähdyspaikaksi.

PISPALALAISTEN tulisi lopettaa kiistely kaupungin kanssa niinsanotusta ryytimaan alueesta ja molempien osapuolien tulisi suunnata energiaa johonkin luovempaan. Tätä mieltä on Pispalassa asuva Timo-Olavi Jalkanen.
- Riitely muistuttaa kolmikymmenvuotista sotaa. Päätöksillä pusketaan mutta valituksia syntyy jokaisesta päätöksestä ja rintamalinjat pysyvät paikallaan, hän kuvailee.
Jalkanen on miettinyt, miten alue parhaiten palvelee sekä pispalalaisia että kaikkia tamperelaisia.
- ­ Tehdään rantaan kulttuuritalo, Pispala-talo. Toiminnallisesti se on Pispalan nykytaiteen museo ja yhteisökeskus. Virallista museo-sanaa vierastaville olkoon se taidegalleria, hän sanoo.
 Jalkanen esitti asian Tampereen yliopistolla käydyssä keskustelussa, jossa aiheena oli Tampereen taidelaitosten kehittäminen.
- Julkisuudessa Pispalan ryytimaata puidaan jatkuvasti. Olen pettynyt kuulemiini keskusteluihin joissa tuijotetaan vain maahan, siihen kuuluisaan ryytimaahan. Pispalan ranta-alue on kokonaisuutena ainutlaatuinen tässä kaupungissa. On ihmeelistä että sitä ei huomata! Toinen unohdettu asia ovat sadat hiljaisemmat pispalalaiset ylipäätänsä, se miten tuo enemmistö asuinalueestaan voisi nauttia.
Jalkasella on Pispala-talosta selvä näkemys: se on kaksikerroksinen moderni puurakennus, jonka alakerrassa on nykytaiteen museo ja ylhäällä yhteisötiloja. Leveä porrastasanne avautuu rantaan päin ja sille mahtuu orkesteri konsertoimaan ja teatteriryhmä esiintymään.
Sisäpuolella samalla kohdalla olevalla tasanteella pidetään esityksiä talvella ja  taidenäyttelyjen välissä kesälläkin. Taloon kuuluu myös terassikahvila.
Yläkerrassa on tiloja myös nuorille, sillä heille ei Pispalassa ole ollut yhteisöllistä toimintaa. Neljällä ilmansuunnalla olevat puuveneen kokkaa muistuttavat sisäänkäynnit mahdollistavat itsenäisiä toimintoja talossa.
-­ Pyrkimys on se, että usein vaihtuvista kulttuuritapahtumista ja taidenäyttelyistä tulee ihmisille jokapäiväistä arkea, kuin muinoin Pariisissa, Jalkanen selostaa.
 -Paikka on lähellä asutusta, rannan tie on kovasti käytetty kävelyväylä ja bussin päätepysäkki on lähellä. Talo on luonnollisten kulkureittien varrella eikä sen käyttötarkoitus tuo suurta henkilöautoliikennettä.
- ­Talon lisäksi tonttia jää ympäröivälle puistolle ja niille rakastetuille ryytimaillekin kehänä puiston ympärillä. Vastuu palstojen jaosta ja kunnossapidosta tulisi olla paikallisilla jolloin nykyiset sotkut vähenisivät.
- Kokonaisuudessaan maata on paljon ja lisäksi suuri osa siitä on ollut pusikkoa. Johonkin läpitunkeamatonta pusikkoa saa jäädäkin pikkulintujen pesiä varten, mutta kyllä rantaa tulee raivata jolloin siitä tulee hieman samanlainen kuten vuosisadanvaihteen kauniissa Pispalan valokuvissa.
- Jos alue rakennettaisiin täyteen rivitaloja, avaruus ja samalla ainutlaatuinen maisemakokonaisuus häviäisivät, Jalkanen toteaa.
Tontin läheisyydessä mies on asunut viisi vuotta ja tuntee alueen hyvin.
  Aiemmin Jalkanen toimi Nokian tietokonesuunnittelijana. Nykyään hän on valokuvataiteilija joka on tehnyt rannan kuvista myös näyttelyitä.
Jalkasen valokuvateoksia Pispalan rantamaisemasta voi nähdä osoitteessa www.databooks.com/timojalkanen.

Päätöstä odotetaan ennen kesää

PISPALAN ryytimaa-alueelle on kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleiskaavan vuonna 1999, jonka ympäristöministeri jätti vahvistamatta sillä perusteella, että aluetta ei ole riittävästi selvitetty.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan aluetta on riittävästi selvitetty ja palautti asian ministeriöön.
-Ympäristöministeriö voi joko vahvistaa sen tai tehdä uuden. Päätöstä odotetaan tämän talven aikana, kaupungin asemakaava-arkkitehti Mikko Järvi toteaa.
Yleiskaavassa puhutaan parin sadan asukkaan alueesta. Talot olisivat pientaloja, korkeintaan kaksikerroksisia ja omakotitaloja.
Alueen asemakaava on vuodelta 1978.
-  Jos se otetaan käyttöön uudelleen, voisi osan maasta säilyttää kasvitarhapalstoina. Joka tapauksessa rannan puisto säilyy ja rantatie pysyy yleisenä kulkutienä.
Alue kiinnostaa tamperelaisia.
- Monta soittoa on jo tullut ihmisiltä, jotka haluaisivat sinne asumaan, Järvi toteaa.